Tänään ylistän

Olipas ihana alku tänään työpäivälle. Seurakuntalainen soitti ja halusi kertoa lempipsalminsa. Se oli Psalmi 103, joka kertoo Jumalan suuresta armosta, anteeksiannosta ja kärsivällisyydestä, se kertoo myös ihmisestä, joka ylistää Jumalaa ja ainakin minulle tämä Psalmi räiskyy ja kuplii vapautta ja kiitollisuutta täynnä olevan ihmisen iloa. Psalmi 103 kertoo myös siitä, miten pieni ja hauras on ihmisen osa täällä maan päällä, miten lyhyt ja rajallinen on ihmisen aika ja miten erilainen on sen rinnalla Jumalan ikuisuus ja kaikkivaltius. Psalmi 103 on sanastoltaan rikas, siinä kuuluu pyhyys, siinä kuuluu Israelin kansan historia, siinä kuuluu Jumalan isällisen hellä rakkaus, siinä on mukana itä ja länsi, taivas ja maa, enkelit, sankarit, taivaan joukot, kukat, ruoho ja petolinnun voima. Koko maailmankaikkeuden kosminen kuoro, ihminen, luonto ja eläimet sekä taivaan henkivallat ovat tässä Psalmissa yhdessä ylistämässä suurta ja pelättävää Jumalaa, joka kuitenkin on armahtava ja hellä.

Todellakin ihana alku työpäivälle ihanan Psalmin äärellä, kiitos seurakuntalainen, joka soitit!

Reilu viikko sitten laittoi muuten viestiä myös toinen seurakuntalainen, myös kertoakseen lempipsalminsa. Se oli Psalmi 150. Tämä Psalmi on paljon lyhyempi ja sisältää luettelon erilaisista soittimista, joilla Jumalaa voi ja kannattaa ylistää. Hieno psalmi niin ikään ja innosti minut tarttumaan siinä hetkessä pianoon ja laittamaan sointuja ja säveliä peräkkäin Psalmin äärellä. Kiitos siis myös sinulle seurakuntalainen, joka jaoit oman lempipsalmisi! Se oli minulle siinä hetkessä lahja, joka sytytti ja rohkaisi sävelten maailmaan.

Nämä kaksi Psalmia eivät tulleet minulle sattumalta eivätkä vahingossa, vaan niitä edelsi pyyntö 3.paastonajan sunnuntain saarnassani, jossa puhuin ylistämisestä ja miten siihen sisältyy voima karkottaa pahaa.

Kannattaa siis pyytää ja kannattaa pyytää Jumalan lisäksi myös toisilta ihmisiltä. Jos pyytää, ei kukaan voi luvata, että saa, mutta jos ei pyydä, saaminen on vielä paljon epävarmempaa!

Kirjoitin, että tänään oli ihana alku työpäivälle. Myös eilen oli muuten ihana työpäivä ja myös eilisen eilen ja sitä ennen. Eilen oli erityistä se, että sain tavata joukon seurakuntalaisia suhteellisen pienellä porukalla ja jutella siitä, millaisia unelmia itse kullakin on seurakuntaelämästä täällä Luumäellä. Totesimme yhdessä, että kaikkien kaikki unelmat tai tarpeet seurakunnalle eivät vielä täyty ja että ihmisten välinen aito kohtaaminen on aivan keskeinen tarve ja unelma, joka me kaikki jaamme.

Mietimme siinä sitten erilaisten pienryhmien käynnistämistä ja elvyttämistä nyt kun korona ei enää ole ainakaan siinä määrin kiusana, että kaikki toiminta pitäisi sen vuoksi sammuttaa. Mietimme mm. miten mukavaa olisi taas yhdessä saunoa, syödä, jutella niitä näitä, pelata vaikka porukalla sählyä, jutella elämän jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyvistä teemoista jne.

Nyt, hyvä seurakuntalainen tai juuri sinä, joka luet tätä blogia, ilmianna itsesi ja oma unelmasi! Haluaisitko olla mukana raamattupiirissä ja jos haluaisit, olisiko se koko perheen yhteinen vai tietylle joukolle (naiset, miehet, nuoret) suunnattu, entä haluaisitko pelata sählyä tutussa porukassa, vaeltaa kesällä, kuunnella alustusta vaikkapa haastavista lähisuhteista ja jakaa omia kokemuksiasi ja tunteitasi niistä ehdottoman luottamuksellisessa ilmapiirissä, tai haluaisitko soittaa jotain instrumenttia yhdessä toisten kanssa, ehkä jopa niin, että sitä voisi tulla kuuntelemaan tai sen tahdissa voisi seurakunnassa laulaa ja ylistää, entä kaipaatko jollekin perheenjäsenellesi jotain sellaista, mitä seurakunnassa ei vielä ole?

Kannattaa pyytää, kannattaa ehdottaa ja kannattaa varautua myös siihen, että hyvästä pyynnöstä voi seurata hyviä asioita!

Helmi-pappi