Luumäen seurakunnan ihmisiä ja kohtaamisia

Ensio Porio toimi Luumäen seurakunnan kappalaisena vuosina 1933-66. Hän asui Haimilan pappilassa ja kulki kirkkomatkat usein polkupyörällä. Mäen päältä sai hyvän vauhdin ja niinpä hän usein porhalsi Kuninkaan pihan halki liperit lepattaen kohti työmaataan. Porio oli hurskas mies ja hoiti työtään antaumuksella. Jos hän näki aihetta, hän pysähtyi nuhtelemaan seurakuntalaisia sopimattomasta elämisestä. Eli hän oli juuri sellainen paimen, kuin siinä ajassa kuuluikin olla.

Monen Säkkijärveltä lähteneen evakon matka pysähtyi Luumäelle. Yksi heistä oli itseoppinut putkimies, Arvi Taikina. Arvin erikoisuus oli lapsuudessa. Hänen isänsä oli toiminut urkujen polkijana kotikirkossaan. Arvi oli päässyt usein isän mukaan ja istunut tämän vieressä soittoa ja virrenveisuuta kuunnellen. Arvi oli hyvä oppimaan ja niinpä hän oli oppinut suuren osan virsikirjan sisällöstä. Nuotilleen. Arvin heikkous oli olut. Se maistui joskus turhankin hyvin. Ja kun se maistui, työnteko unohtui. Sen sijaan olut irrotti kielenkannat niin, että virrenveisuu alkoi sujumaan kuin ammattilaiselta. Kerran Porio ja Arvi kohtasivat. Se tapahtui Taavetissa Ukonmaa-kaupan pihassa. Nykyään tuo kauppa on S-Market. Koska linja-autot pysähtyivät kaupan pihassa, seinän vieressä oli joitakin penkkejä, missä linja-autoa odottavat voivat lepuuttaa jalkojaan kyytiä odotellessaan. Joskus nuo penkit oli miehitetty vanhojen ukkojen toimesta. Ei mikään vieras paikka Arvillekaan. Taas kerran Arvilla oli jäänyt ryyppy vähän päälle. Siinä hän istui penkillä törisemässä toisten samanhenkisten kanssa, kun Porio sattui tulemaan paikalle. Porio päätti vähän ojentaa miehiä ja nuhteli näitä turhan huolettomasta, ehkä vastuuttomastakin elämäntavasta. Miehet kuuntelivat nöyrinä. Kun Porio lopetti, tuumasi Arvi: ”Ei niin huonoa saarnaa, etteikö virttä päälle” ja aloitti virrenveisuun. Komeasti kaikui virsi oluen pehmentämällä äänellä koko pihalle. Porio ei tuossa vaiheessa vielä tuntenut Arvia ja hänen erikoisosaamistaan, vaan poistui hämmentyneenä paikalta.

Voiko historia toistaa itseään? Koska se tapahtuu, kuka nuhtelee ja ketä, mistä asiasta? Kuka laulaa, minkä virren tällä kertaa?

Jouko Kuningas