Alfaa ja aitoja kohtaamisia

Kesäloma oli ihana mutta niin on ihanaa myös arki. Monen ihmisen syksy on täynnä uusia alkuja. Koulut alkavat, työt jatkuvat kesätauon jälkeen, kansalaisopistojen kurssiesitteet julkaistaan ja moni harrastus jatkuu kesätauon jälkeen. Myös heillä, joilla on satoa tuottavaa maata, pitää kiirettä, on perunannostoa, omenasavottaa, juuresten säilöntää, kasvisten hapattamista, mehustusta ja hilloamista, (en edes yritä tietää enempää, kun en ole itse maata viljellyt, ellei kasvimaan parissa puuhastelua mökillä silloin tällöin lasketa).

Kaiken uuden ja vanhan tekemisen keskellä voi välillä iskeä runsaudenpula, suoranainen ähky. Silloin on hyvä kääntää katse hetkeksi sisäänpäin, kysyä itseltään tai Jumalalta, mikä on kaikkein tärkeitä, miksi teen sen, minkä teen ja jos en ehdi kaikkea, mitä jättäisin tekemättä?

Vastaus, joka kuulet, voi yllättää. Kun itse kaiken, monella foorumilla alkavan uuden äärellä meinasin stressaantua ja mielessä alkoi kiertää joukko levottomia ajatuksia, menin metsään. Kävelin siellä riittävän kauan kiireettä. Poimin mustikoita ja puolukoita vain suuhuni ja lopuksi kahistelin läpi pusikon, (josta kyytiin jäi kolme punkkia ja kaksi hirvikärpästä).

Tämän metsäkävelyn ja hiljaisen rukouksen (”puhu Herra, minä kuuntelen”) jälkeen minulla oli pitkästä aikaa varma ja levollinen olo. Tunsin, että on tärkeää tehdä kaikkea, paljon vähemmän.

Mitä tekemistä tällä on otsikkoon asti päätyneen Alfa-kurssin kanssa, joka syyskuun 13. alkaa seurakunnassamme (tarkasti ottaen kirpputori Postillan tiloissa klo 18)? Paljonkin. Alfassa on kyse aidoista kohtaamisista ja siitä, että elämän tärkeimpiä kysymyksiä pohditaan yhdessä toisen kanssa, yhteiseen 12 kerran matkaan sitoutuen.

Jos kalenteri on täynnä kaikkea, niille kaikkein tärkeimmille asioille jää harvoin aikaa. Kaikkein tärkeimmät asiat kun harvoin pitävät itsestään kovaa meteliä. Ne vain odottavat hiljaa vuoroaan, jota pahimmassa tapauksessa ei koskaan tule.

Minulle kaikkein tärkeintä on rakkaus ja sellainen lähellä oleva lähimmäisyys, jota ystävyydeksikin kutsutaan. Siis se, että varaan aikaa aitoihin, kiireettömiin kohtaamisiin, että sitoudun pitkiin ihmissuhteisiin, että annan levottoman mieleni parkkeerata juuri sinuun tarpeeksi pitkäksi aikaa, niin pitkäksi, että ehdin nähdä silmiesi takana sen ihmisen, jolla on ilo, sen, jolla on hätä, sen, jolla on kaipaus, sen, jolla on tarina elämästä kerrottavanaan.

Haastan juuri sinut näin syksyn aluksi kysymään itseltäsi, mikä on minulle kaikkein tärkeintä ja onko minulla siihen aikaa nykyisessä elämän paletissani? Ja jos aikaa on, mutta en silti tee sitä kaikkein tärkeintä, onko este sellainen, johon voisin itse vaikuttaa? Ja vielä enemmän kuin yksin pohtimaan tätä kysymystä, haastan sinut rukoilemaan ja jatkamaan tätä pohdintaa yhdessä toisten kanssa esimerkiksi Alfa-kurssilla.

Jos olet jo käynyt Alfa-kurssin tai kristinusko on muuten sinulle niin tuttu juttu, ettei elämän suurten kysymysten pohtiminen yhdessä etsijöiden kanssa ole mielekästä, voisit ehkä miettiä, löytyisikö seurakunnasta sinulle sellainen pienryhmä, jossa saat olla aidosti oma itsesi yhdessä toisten kanssa. Se voi olla miesten piiri, naisten piiri, nuorten piiri, perheiden kerho, eläkeläisten ryhmä, raamattupiiri tai joku muu toisiinsa väljemmin tai tiiviimmin sitoutuneiden ihmisten joukko. Minun rukoukseni ja toiveeni on, että meidän seurakunnassamme, jokaisella olisi paikka, johon hän tuntee kuuluvansa, paikka, jossa hänet tunnetaan nimeltä, paikka, jossa hän saa tulla kohdatuksi kipuineen ja iloineen turvallisessa, hyväksyvässä ja ennen kaikkea rakastavassa ilmapiirissä.

Ps. Seurakunnan syysesite julkaistaan 9.9. ja ensimmäinen painos jaetaan heti tuoreeltaan Yhes Enemmä messuilla. Tule sinäkin Taavetin koulukeskukseen messuille tapaamaan meitä työntekijöitä ja kuulemaan ja lukemaan, millaisia piirejä ja millaista toimintaa seurakunnalla on sinulle tarjolla tällä syyskaudella. Esitteitä on jaossa myös Kirkossa ja srk-keskuksessa sekä myös Postilla-kirpputorilla.

Sinua siunaavin terveisin, Helmi Jantunen, srk-pastori (ei enää niin uusi pappi Luumäellä)

Pukekaa päällimmäiseksi rakkaus, täydellisyyden side. Kol 3:14