Ristiäiset ovat pienokaisen ensimmäiset omat juhlat!


Ristiäisissä lapsi toivotetaan tervetulleeksi sukuun, perheeseen ja läheiseen ihmisjoukkoon sekä tietenkin omaan kotiseurakuntaan.


Saamme kokoontua yhdessä iloitsemaan suuresta lahjasta – Jumalan luomasta ihmeestä.


Juhlan voi järjestää kotona, mummolassa tai esimerkiksi seurakunnan tiloissa.
Autamme mielellämme pienokaisen ensimmäisiin juhliin liittyvissä kysymyksissä!


Onnea ja siunausta!
 

Ristiäisistä sopiminen seurakunnan kanssa


Varaa kastejuhlan aika Luumäen seurakunnan seurakuntatoimistosta. Ristiäiset suositellaan pidettäväksi kolmen kuukauden sisällä lapsen syntymästä.


Kastepapin tapaaminen


Kun ristiäiset on sovittu, kastepappi ottaa yhteyttä viimeistään viikkoa ennen ristiäisiä.


Pappi tapaa mielellään teidät, jotta voitte käydä yhdessä läpi kastehetken kulun ja tehdä ristiäisistä teidän näköisenne. Papin kanssa voidaan täyttää myös lapsen rekisteröintilomake, joka tulee postissa pian lapsen syntymän jälkeen.


Ristiäisiin tarvittavat asiat:
•    valkoinen kastemekko
•    valkoinen pöytäliina
•    päänkuivausliina
•    kastemalja
•    Raamattu
•    kynttilä (ja kastekynttilä, jonka pappi tuo)


Mikäli jotain yllä olevaa asiaa ei löydy teiltä kotoa, seurakunta kyllä lainaa!


Nimen antaminen lapselle


Vanhemmat antavat lapselle nimen ennen ristiäisiä ja täyttävät nimitiedot postissa saapuneeseen lomakkeeseen.


Lapsen nimeämisessä voi käyttää mielikuvitusta, mutta nimen tulee täyttää tietyt etunimelle ominaiset piirteet. Lisätietoa etu- ja sukunimilaista voit lukea Oikeusministeriön Finlex-palvelusta. Uuden nimilain perusteella lapsella voi olla enintään neljä etunimeä ja lapsi voi saada myös vanhempien kaksiosaisen sukunimen.


Ristiäisissä lapsen nimi kerrotaan heti aluksi, sillä kasteessa Jumala kutsuu lapsen nimeltä omakseen. 

 

Kummien valinta ja tehtävä
 

Kuinka monta kummia pitää olla?


Lapselle on hyvä valita ainakin kaksi kummia. Jos lapselle löytyy vain yksi kummi, voit kysyä mahdollisuutta yhteen kummiin kirkkoherralta. Kummien määrällä ei ole ylärajaa.


Kuka voi olla kummi?


Kummina voi toimia evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Kummiutta varten voi myös liittyä kirkkoon. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien kummien lisäksi kummeina voi olla myös muiden lapsikasteen hyväksyvien kirkkojen jäseniä. 


Mitä kummilta odotetaan?


Kummi on lapselle tärkeä ystävä ja turvallinen aikuinen. Kummius rakentuu pienistä asioista: yhteisestä ajasta, muistamisesta ja luottamuksesta.
Kummin etuoikeutena on välittää kummilapselleen kristillisiä arvoja ja turvallista uskoa, joka häntä itseään kantaa. Se on kristillistä kasvatusta yhdessä vanhempien kanssa. Kummi voi esimerkiksi osallistua kummilapsen kanssa kummikirkkoon tai viedä lasta pyhäkouluun! 


Lapsen puolesta rukoileminen on myös kummin etuoikeutettu tehtävä.
 

Kastehetken kulku


Juhlapäivänä kastehetki aloitetaan, kun kaikki vieraat ovat saapuneet ja lapsi on valmiina.
Minuuttiaikataulua ristiäisten alkamiselle ei ole, vaan kastehetki saa edetä perheen pienimmän tahdissa. 


Tässä kastehetken kulku pääpiirteissään:


Alkuvirsi
Lapsen nimen kertominen
Ristinmerkin tekeminen lapselle
Rukous
Lasten evankeliumi (Mark. 10: 13-16)
Papin sanat pienokaiselle
Kastaminen
Esirukous
Isä meidän -rukous
Herran siunaus
Loppuvirsi tai muuta musiikkia


Kasteen merkitys


Kasteessa juhlimme ihmisen ja Jumalan välistä yhteyttä. Yhteyttä, joka kantaa läpi elämän.


Kirkon uskon mukaan kaste on parasta, mitä vanhemmat voivat lapselleen antaa, sillä kasteessa on kyse Jumalan rakkaudesta.

 
Ristiäisissä, kasteen myötä, lapsi pääsee Jumalan pohjattoman rakkauden ja armon kohteeksi.  Hän saa kokea olevansa suuri ihme, juuri sellaisena kuin on. 


Jumala on luvannut, ettei koskaan hylkää kastettua ihmistä, vaan haluaa pelastaa tämän kaikelta pahalta. Jumalan rakkaus ja kasteveden suoja ympäröivät lasta hänen koko elämänsä ajan, ja vielä rajan tuollakin puolen.


Kasteessa ihmisestä tulee Jumalan lapsi, kristitty ja seurakunnan jäsen - osa suurempaa yhteisöä ja turvaverkkoa.


Kastehetken ja ristiäisten jälkeen


Lapsi saa kasteesta kastetodistuksen muistoksi. Samoin kummeille annetaan kummitodistukset kastetilaisuuden jälkeen. Kaste voidaan merkitä myös vihki- tai perheraamattuun.


Vanhempien luvalla lapsen nimi kerrotaan ja hänen puolestaan rukoillaan seurakunnan jumalanpalveluksessa kasteen jälkeen. Perhe, kummit ja muut läheiset ovat erityisen tervetulleita tähän jumalanpalvelukseen, jossa lapsen kaste-enkeli liitetään kirkossa olevaan kastepuuhun. Tuon enkelin lapsi saa omakseen seuraavana Mikkelinpäivänä Mukulamessussa, jonne koko perhe, kummit ja isovanhemmat kutsutaan mukaan. 


Kasteessa juhlimme ihmisen ja Jumalan välistä yhteyttä. Yhteyttä, joka kantaa läpi elämän.
 

Kasteelle ei ole ikärajaa


Lapsikaste on tavallisin tapa liittyä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi. Kirkko kastaa kuitenkin kaikenikäisiä.


Nuoren kaste


Kirkkoon kuulumaton nuori voi osallistua rippikouluun yhdessä toisten nuorten kanssa. Jos hän haluaa liittyä kirkkoon, hänet kastetaan ennen konfirmaatiota.


Alle 12-vuotias voidaan kastaa kirkon jäseneksi, jos ainakin toinen hänen vanhemmistaan tai yksi hänen huoltajistaan on kirkon jäsen. Tällöin kaste edellyttää vanhempien kirjallista suostumusta. 12–14-vuotiaan lapsen kastamiseen tarvitaan vanhempien ja kastettavan kirjallinen suostumus. 


Aikuiskaste ja -rippikoulu


Ennen kuin aikuinen kastetaan kirkon jäseneksi pappi käy hänen kanssaan läpi kirkon uskoon, oppiin ja perinteisiin liittyviä asioita. Tätä kutsutaan kaste- eli rippikouluopetukseksi tai aikuisrippikouluksi. Kysele mahdollisuudesta suoraan seurakuntatoimistosta, seurakuntapastorilta tai kirkkoherralta.
 

Kuva kasteesta
YouTube-video

YouTube-video

YouTube-video